Vuoden 2014 Peruskoulun opetussuunnitelma, joka otettiin käyttöön vuonna 2016, esittelee uusia tuulia siitä, minkälaista tietoa, taitoa ja kasvatusta koulujen pitäisi tarjota koululaisille. Opetussuunnitelma on opettajan tärkein ohjenuora ja opettajan tulee suunnitella opetuksensa vastaamaan opetussuunnitelman ohjeistusta. Opetussuunnitelmaan sisältyy erilaisia tavoitteita, sisältöjä ja laaja-alaisen osaamisen taitoja. Opettajan on tuotava kaikki nämä tavoitteet, sisällöt ja laaja-alainen osaaminen osaksi omaa opetustaan ja arvioitava oppilaita sen mukaisesti kuinka he ovat omaksuneet nämä opetussuunnitelman tärkeiksi määrittelemät opetuksen osa-alueet.
Tavoitteet
Tavoitteet ovat oppiaineille ja vuosikursseille yksilöllisiä tavoitteita, joita voivat olla vaikkapa äidinkielen oppiaineessa ensimmäisellä luokalla oppilaan rohkaiseminen toimimaan yksin ja ryhmässä tai ohjata oppilasta hyödyntämään äidinkieltä muissakin oppiaineissa. Uskonnossa tavoitteena saattaa olla vaikkapa se, että oppilas saisi tilaisuuden ja rohkeuden esittää omia mielipiteitään ja perustelujaan erilaisista asioista ja tunnistamaan omia tunteitaan. Etenkin alemmilla luokilla tiedolliset sisällöt ovat tavoitteissa vähemmistössä, niiden lisääntyessä iän kasvaessa.
Sisällöt
Sisällöt ovat myös oppiainekohtaisia ja ikäryhmäsidonnaisia ja oppiainekohtaiset tavoitteet on luokiteltu sisältöjen alle. Eri oppiaineissa on eri määrä tärkeiksi nähtyjä sisältöjä. Vaikkapa äidinkielen oppiaineessa sisältöjä, jotka lyhennetään kirjaimella S on viisi, kun taas uskonnossa vain kolme ja ympäristöopissa jopa kuusi.
Äidinkielen oppiaineen sisältöjä ovat: S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen; S2 Tekstien tulkitseminen (tässä tekstit tarkoittavat postmodernistista käsitystä tekstistä; teksti voi olla vaikkapa kuva tai muu symboli); S3 Tekstien tuottaminen; S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen ja S5 Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena. Sisällöt näyttävät hyvin erilaisilta vaikkapa ympäristöopin oppiaineessa, jossa sisältöjä ovat S1 Kasvu ja kehitys; S2 Kotona ja koulussa toimiminen; S3 Lähiympäristön ja sen muutosten havainnointi; S4 Tutkiminen ja kokeileminen; S5 Elämän perusedellytysten pohtiminen ja S6 Kestävän elämäntavan harjoitteleminen. Suomalaisen opettajan työn on sanottu olevan varsin vapaata, mutta jos opettaja todellakin noudattaa opetussuunnitelmaa, kuten hänen tulisi, ehkäpä opetuskeinot ovat vapaita, mutta opetuksen arvolliset sisällöt ovat hyvinkin säädeltyjä.
Laaja-alainen osaaminen
Arvojen maailma tulee erityisesti esiin laaja-alaisessa osaamisessa. Laaja-alainen osaaminen halkoo läpi kaikkien oppiaineiden ja niin sisällöt kuin tavoitteet vastaavat jollain tavoin laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Laaja-alainen osaaminen on jaettu seitsemään eri osa-alueeseen, jotka on lyhennetty opetussuunnitelmassa kirjamilla L1-L7 (tämä erotuksena tavoitteista ja sisällöistä).
Laaja-alaisen osaamisen luokat ovat L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen; L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu; L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot; L4 Monilukutaito; L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen; L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys ja L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Nämä laaja-alaisen osallistumisen eri luokat kertovat selkeää tarinaa siitä, mitä maamme hallitus pitää tärkeänä tällä hetkellä. Tärkeyslistalla nousevat nimittäin kovin korkealle yrittäjyys ja teknologia.
Yrittäjyys on maassamme edelleenkin lapsipuolen asemassa, mutta pitkän sosiaalidemokraattisen historian jälkeen nykyinen hallituksemme, toki sosiaalidemokraattinen mutta ajatusmaailmaltaan täysin kapitalistinen, on nähnyt tulevaisuuden yrittäjien kenttänä. Taloudellinen kasvatus onkin ollut aikaisemmin peruskoulutuksessamme retuperällä, joten on oikea aika käydä kouluissa läpi mitä oikein on kevytyrittäjyys, mitä palkkatyö ja miten nämä eroavat toisistaan. Yrittäjyyskasvatus onkin ollut opetushallituksen kärkihankkeita ja aivan syystä. Ehkäpä näillä perusopetuksen muutoksilla saadaan Suomi siihen mainoslauseiden julistamaan nousuun.